Omaatuntoani jäi kolkuttelemaan ennen joulua polttamani Nica Rustican arvostelu ja lähinnä se, että tuliko lyttäävä arvio annettua liian aikaisin. Sikari oli kuitenkin tullut humidoriin vasta samana päivänä, kuin se poltettiin. Raukalla saattoi olla vain matkaväsymystä ja sen vuoksi se ei voinut antaa parastaan. Uusin silmin kohti tätä henkisiä haavojaan nuolevaa tummanpuhuvaa pötköä ja tulta jalan alle.
Sytytyksen jälkeen huomasin, että veto oli huomattavasti parempi, kuin edellisessä lajitoverissaan. Aiemmassa veto oli löysä kuin imeskellessä bensaa Yariksen tyhjästä tankista. Nyt sain sentään vastetta ja tunsin, että poltin sikaria. Savuun oli tullut myös enemmän potkua, mutta ikävä kyllä makua tästä ei saa revittyä edes Wolverinen kynsillä. Nokassa tuntuu vain, kuin vetäis lantrattua wasabia. Terävyys siis tulee, mutta se maku…Sitä ei vaan saamari vieköön löydy vieläkään! En tiedä onko Kuubattarien polttelu vienyt niin turmiolle, että ’vienoja’ herrasväen henkosia tunne enää lainkaan. Antaa nyt olla ja ihmetellä vielä tovi humissa ja katsotaan tuottaako tämä mitään jatkossa. Tällä hetkellä vain tuntuu, että käy kuin kaljupäälle tanssiravintolassa, eli menee rahat hukkaan…
