Marraskuun tuulet puhaltavat jäätävää viimaansa aficionadon kasvoille sillä reippaudella, että Brittein ex-pääministerin polttaminen terassilla tuntuu kerrassaan karkealta kaskulta. Sikarin makuun on kuitenkin mukava päästä rauhottumaan hektisen viikon jälkeen, mutta kioski – pikkusikarit ovat kerrassaan niin luotaantyöntävä ajatus, että jotain muuta on keksittävä. Paikka kolottavaan sikarihampaaseen löytyykin Paraisilta J. Sundqvistin sikaritehtaalta.
Piano – pikkusikari sopii hienosti arjen pieniin nautintoihin pohjoisen tähtikaton alla poltettavaksi. Sikarin maku on riittävän täyteläinen pitääkseen polttajansa otteessaan koko nautiskelun ajan. Miedommissa sikareissa viileä pohjoistuuli saattaisi viedä ajatukset pois savun hetkellisen vierailun ihailusta, mutta tämä ystävä muistuttaa itsestään koko sen ajan, mitä suussa viivähtää.
Vaikka maku on kohtuullisen voimakas, se on samalla ylvään monitahoinen ja tarjoaa tutkijalleen aina uusia haasteita ja uuden löytämisen riemua. Vaikka itse pyrin välttämään pikkusikareita mahdollisuuksien mukaan, vetää tämä pohjolan seireeni minut aina uudestaan ja uudestaan mukanaan sikarinautintojen pieniin unohtumattomiin hetkiin.